Julkaisin eilen kirjoittamani huumorilla höystetyn ”satiirin” Joulupukista, tai oikeastaan sillä ei ollut mitään tekemistä Joulupukin kanssa.

Nyt kuitenkin osa lukijoista ajattelee asian niin kuitenkin olevan, jos on uskomista niihin pieneen joukkoon vihaisia viestejä joita olen saanut. Niissä säälitään lapsiani kun heillä on tällainen isä joka kieltää joulupukin, ja ollaan mm huolissaan siitä miten pohjoisten Joulupukkibisnesten käy jos valitan ja valitus menee läpi. On siis niitä joilla on vahva usko yhden valitukseen ja oikeusasiamiehen haluun puuttua asiaan. Ehkä siksi että, tämä on mahdollista Suomessa tänään.

Kirjoituksen tarkoitus ja aihe EI ollut Joulupukki ja EN aio valittaa. On se pukki käynyt meilläkin Jouluna ja käy varmaan tänäkin jouluna. Jos tämä on nyt se ainoa mikä tekee minusta paremman isän niin silloin on kyllä syytä olla huolissaan.

Eikä tässä oikeastaan ollut edes yksin kysymys koulujen joulujuhlien vietosta.
Kirjoitukseni ainoa- ja päätarkoitus oli herättää keskustelua siitä minkälaiselta sellainen yhteiskunta näyttää kun joku tietyllä agendalla ryhtyy vianetsintään jolla edistetään omaa agendaa ja hyödynnetään niitä muutoksia laissa jotka ovat syntyneet samaa agendaa ajavien toimesta. Tämä on ainoa tapa pienelle vähemmistölle saada äänensä kuuluvammaksi kuin suuri osa enemmistöä.

Tällä hetkellä hyvin pieni vähemmistö ja sitä edustava yksittäinen henkilö voi saada suuren aallon liikkeelle kuten esim. tässä Kouvolan Joulujuhlien viettopaikkaan liittyvässä tapauksessa, jossa valituksen teki Uskonnottomat Suomessa ry. Jokaisella Suomen kansalaisella kun on oikeus valittaa oikeusasiamiehelle jos havaitsee että suomen lakia ei noudateta. Jos se sitten vielä liittyy omaan agendaan ja laki palvelee sitä agendaa niin kynnys valittamiseen on matala.

On hyvin tavallista että ihmiset lukevat pelkän otsikon ilman kontekstin selvittämistä tai ymmärtämistä , ja siitähän media edistää koska se tykkää kun saa otsikoida jutut tyyliin  ”valtava protestivyöry …”. Ja tunnustan että olen välillä siihen myös itse sortunut. Nytkin osa ajattelee tuosta Joulupukki kirjoituksesta että se on ylireagointia kontekstin ulkopuolella.
Mielestäni en kirjoittanut siitä syystä, vaan siksi että mielestäni näen itseäni huolestuttavan kehityksen. Hyvin usein on näennäisesti hyvää tarkoittavien tieteellisten ja demokraattisten päätösten taustalla löytynyt ihmisiä joilla on selkeä henkilökohtainen ja vakaumuksellinen agenda. Kuten esim opetusministeriön ohjeistus tasa-arvokasvatuksesta jossa ohjeistetaan ettei kouluissa enää puhuttaisi tytöistä ja pojista vaan ainoastaan nimellä. Oppaassa myös annettiin ohjeita miten sen voi toteuttaa. Osa oli ihan ok. Tähän myös reagoitiin vahvasti ja protesteja kuului monelta taholta eduskuntaa myöten.

Vaikka asia ei ehkä ollut selkeä kielto puhua tytöistä ja pojista niin sysättiin kuitenkin asiaa siihen suuntaan. Kun luin tuon dokumentin niin kalastelin hiukan tietoja niistä jotka olivat tämän valmistelleet ja sieltä löytyi mm hyvin keskeisessä tehtävässä oleva henkilö jolla oli ollut mm puheenjohtajuustehtävä Setassa.

Demokraattisessa valtiossa kuuluisi palvella koko väestöä ja kuunnella myös sitä kontekstia johon päätöksiä tehdään. Viisaudeksi ja nöyryydeksikin sitä on muinoin kutsuttu. Ainakin jos oikeasti tahdotaan hyviä ja pysyviä muutoksia. Se konteksti on paljon suurempi ja monivivahteisempi kuin ehkä suunnittelijoiden toimistossa osataan huomioida. Lisäksi sen kommunikointi kansalle takkuilee usein.

Tässä tapauksessa on kyse pitkäaikaisesta kansallisperinteestä ja kulttuurista jossa kristinusko on näytellyt erittäin suurta roolia. Viesti siitä mihin Suomen arvopohja on hyvin pitkälle perustunut edeltävillä sukupolvilla. Kun sellaista järkälettä lähdetään muutamaan niin täytyy kyllä tarkkaan miettiä mitä ollaan muokkaamassa tai poistamassa JA mikä korvaa sen.

Me emme elä arvovapaassa yhteiskunnassa eikä ole mitään arvovapaata vyöhykettä.
Jos ihmisellä on agenda ja sen lisäksi pyritään ja onnistutaan muuttamaan lakia oman agendansa mukaiseksi niin silloin on myös ”lain miekka käytettävissä”. Liittyen uskoon ja arvomaailmaan en usko että on oikein alistaa sillä toisin ajattelevia elleivät he selkeästi ole liikkeellä tarkoituksella vahingoittaakseen, ja jos pelkät vakaumukset nähdään vahingollisina niin se vahingollisuus pitää kyllä mielestäni todistaa paljon vankemmin kuin lakia valvovan viranomaisen toimesta ja ei perustella sitä sen mukaan miltä ihmisistä tuntuu tai kuinka moni reagoi. Muuten ollaan vetämässä viivaa jossa kukaan ei voi tietää milloin se ylitetään.

Ainakin Kristinuskon kohdalla kaikki moraaliset valinnat tulisi perustua sisäiseen motiiviin joka uskovalle on Jumalan oma sisäinen vakuutus ja kokemus hyvästä elämästä. Siihen täytyy olla vapaus uskoa ja myös kertoa muille. Itse kuitenkin uskon ettei kristittyjen tulisi puhua yhteiskunnalle moraali edellä vaan suhde edellä.

Tässä joulujuhliin liittyvässä tapauksessa haluttiin erotella toisistaan koulun ja seurakunnan yhteistyössä tapahtuva Joulukirkko, joka on ”uskonnon harjoittamista”, jossa on hengellisiä elementtejä ja josta tulee saada kieltäytyä, ja toisaalta ”yhteinen joulujuhla” joka on ns. ”Kaikille tarkoitettu juhla”. Tämän ymmärrän.

Minua kuitenkin häiritsee se mikä vaikutus tällä on. Nyt siis on tahoja jotka ovat tästä huolissaan ja ovat valittaneet. Valittajana ei ole se valtava enemmistö niitä, joille ns Jouluevankeliumi ja uskonnolliset Joululaulut ovat aina olleet osa lasten joulujuhlien viettoa. Ei, vaan valittajina ovat järjestöt tai niiden edustajat jolla on selkeä poliittinen ja vakaumuksellinen Agenda. Suurempi agenda kuin vain joulujuhlien sisältö.

Uskonnottomien Suomessa ja Vapaa-ajattelijat ry;n mukaan päiväkodeissa ja kouluissa ei tulisi olla mitään uskonnollisia elementtejä, tai riippuu vähän mistä- ja missä tilanteessa heiltä kysyy.
Heidän sivullaan heidän agendansa ei ole mitenkään salassa ja tavoitteet voi lukea mm tästä. http://vapaa-ajattelijat.fi/tavoitteet/

Mielestäni mielenkiintoista heidän sodassaan ”jatkuvaa uskonnon ja kirkon indoktrinaatiota” vastaan ja että kaikki katsomukset tulisi olla yhdenvertaisia, on se että miksi he eivät pyydä esim. päästä uskonnon- tai elämänkatsomustunneille ”todistamaan” ateismin ja uskonnottomuuden ihanuudesta”, aivan kuten minäkin aikanaan kiersin kouluissa luokkavierailuilla jossa opiskelijat saivat kyseenalaistaa ja esittää kiperiä kysymyksiä. En myöskään löydä heidän sivuiltaan kovinkaan häikäiseviä ”todistuksia” (anteeksi hengellisyyteen viittaavaa käsite) miten ateismi antoi heidän elämälleen tarkoitusta, antoi tahdon ja voiman antaa anteeksi tai esim vapautumaan riippuvuuksia joilla ei mitkään aiemmat hoitomuodot ole auttaneet ym.

On kuin näiden järjestöjen käsitys kristinuskon merkityksestä, vaikutuksesta ja sen laajuudesta ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. On vain ateistisen maailmankuvan ja ihmiskuvan levitykseen hiottuja argumentteja. Aivan kuten usein myös uskovat kristityt voivat valita itselleen arsenaalin vastauksia jos usko on pelkästään rationaalista ja kaikkeen “pitää” pystyä vastaamaan jotta usko olisi uskottavaa itselle ja muille. Piispa Mikko Juva laitettiin televisiossa seinää vasten Neil Hardwickin toimesta jossa hän heitti monia ateistisia argumentteja. Osaan Juva vastasi mutta sanoi myös mm “En minä tiedä, mutta minä poika uskon”.

Kaiken tietävinään oleva uskova ja ateisti taistelevat samassa ringissä ja molemmat häviävät.  Uskon että tällainen kaikkitietävä naamarin takana oleva usko ärsyttää monia. Myös minua.

Esimerkkinä kristinuskon vaikuttavuudesta löytyy mm Tukholmasta. En ole kuullut että esim Sergelin torin ympäristössä Tukholmassa ateistinen auttamisjärjestö olisi vuosia tehnyt pyyteetöntä auttamistyötä narkomaanien ja prostituoitujen parissa. Sitä vastoin siellä esim Sankta Clara kirkko on tehnyt tätä työtä vuosia ja monta “mahdotonta” tapausta on saanut uuden elämän. Jopa niinkin paljon että sosiaalityöntekijöistä osa ehdottaa niille jotka ovat kaiken kokeilleet että ”Nyt on vaan jäljellä että tulet uskoon”.

Miksi otan tämän esimerkin. Siksi että nämä ateistiset järjestöt pääasiassa ovat olemassa sitä varten että ovat jotakin vastaan joka heidän mielestään on vahingollinen. Mikä ei tarkoita etteikö ateisti voisi tehdä hyvää, aivan kuin itseään kristityksi voi tehdä pahaa. Mutta, ja iso mutta on se että heidän sivultaan ei löydy mitään todellista apua toivottomille ihmisille. Ei, he jopa haluavat poistaa kouluista viimeisetkin kristillisyyteen viittaavat ja tässä tapauksessa toivoa välittävät elementit.
Ateistikin on yhtä uskovainen sen suhteen että joskus kuolee. Hänen lohtunsa on se usko että kaikki kipu ja kärsimys päättyy siihen että meitä ei enää ole. Ja koska he eivät usko mihinkään elämään kuoleman jälkeen eivätkä siksi vastuuseen elämästään tuonpuoleisessa, niin he näkevät sellaiseen uskomisen vahingoittavan yhteiskuntaa ja aiheuttavan psyykkistä pahoinvointia. Hmm, no, ehkä saamme nyt nähdä ihmeparantumisen kun saadaan viimeisetkin kristinuskon rippeet pois päiväkodeista kouluista. Hiljennetään suuri mörkö Jeesus niin kaikki on hyvin.

Eli syvimmillään heidän agendansa on oma usko, sillä uskoa se vain on tai johonkin tieteen olettamuksiin siitä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

Kristityn uskon perusta on se, että koko maailma ja ihminen on rikki ja kadottanut yhteyden tekijäänsä ja siksi on kykenemätön muuttumaan itseään rakastavaksi. Lisäksi uskomme siihen että avain on sovinto tekijämme kanssa Jeesuksen kautta. Jeesuksen agenda oli sovittaa se itsekeskeisyyden ja itseriittoisuuden synti, antaa meille uusi tarkoitus ja eheyttää meidät ihmisenä. Kristinusko olisi kuollut eikä se kasvaisi niin kuin se tekee ellei ihmiset olisi kokeneet tätä ihmettä elämässään.

Onko sitten uskovat ja kirkko tehnyt pahaa ”Jeesuksen nimessä”? Ehdottomasti ja tulee tekemään loppuun sakka! Niitä oli Jeesuksen aikana ja hän varoitti niitä olevan loppuun asti.
Ainoa mikä erottaa aidon väärästä on se että Jeesus on vertauskohtana ja sen lisäksi ”hedelmä”. Nyt kuitenkin lähes kaikki kristinuskon arviointi ja arvostelu perustuu sitä edustavien ihmisten tekemiin virheisiin ja väärinkäyttöön ja siihen julkisuuskuvaan joka on äänekkäin ja korostamalla niitä kaikkia epäkohtia jotka tulevat ilmi ja joita kaivetaan esiin, aivan kuten minä ylilyövästi tein Joulupukin suhteen. Se että tämä maa on täynnä pysyviä elämänmuutoksia uskon takia ei näytä kiinnostavan.

Ei tarvitse kääntää päätään paljoakaan jotta nähtäisiin kuinka monta ateistista agendaa kansojen hallitsijoiden parissa on saanut aikaan paljon tuhoa. Mutta ei myöskään tarvitse kaivaa kovinkaan syvälle todetakseen että meillä on yhteiskunnassa ollut ja on paljon hyviä vaikuttajia joiden arvopohja on nimenomaan heidän uskossaan Jeesukseen.

Jos esim luette Pakistanin historian ensimmäisestä ja ainoasta kristittyä ministeristä Shahbaz Bhattista, joka valvoi ihmisoikeuksia, ja jonka sain itse tavata ja kuulla, ja jonka usko sai hänet olemaan valmis kuolemaan asian puolesta, eli vapaudesta uskoa niin kuin haluaa. Hän ennusti pian kuolevansa ja kuolikin luoteihin 2011. Hän ja hänen kaltaisensa uskovat tuossa maassa menivät mm Talebanien leireihin viemään kuorma autolla avustuksia koska heilläkin oli puutetta lääkkeistä ym. Siis niille jotka raiskasivat heidän tyttäriään ja tappoivat heidät. Yksi Taleban johtaja kääntyi kristityksi tämän kautta. En ole nähnyt montakaan ateistia elävän näin ja saavan aikaan muutoksia kansojen parissa. Tuo joululauluissa oleva Jeesus on saanut ja saa aikaan ihmisissä tällaista, jatkuvasti ympäri maailman. Silti kristinusko ja kristityt ärsyttävät joitakin. Joskus se on ihan syystäkin.

Tämä sama Jeesus ja usko Jumalaan oli myös keskiössä kun Suomi eli ehkä historiansa pimeintä aikaa. Uskon roolin kuulee mm Presidentti Rytin vaimon Gerda Rytin puheessa reserviläisille, joka löytyy Ylen elävästä arkistoista. Jos Gerda pitäisi tuollaisen puheen tänään niin se olisi Vapaa-ajattelijoiden mielestä kirkon ja kristinuskon indoktrinaatiota. Se usko ja rukous kuitenkin kantoi tätä kansaa suuren hädän keskellä josta meillä tänään ei tunnu olevan hajuakaan sen merkityksestä.

Vapaa-ajattelijat nauttivat tänään juuri siitä vapaudesta ajatella ääneen ilman että rangaistaan minkä sodassa taistelleet saavuttivat mm uskon voimalla. Ei presidenttimme silloin turhaan sanonut “Maamme ainoa toivo on rukous ja on luottamus Jumalaan”.

Jos Vapaa-ajattelijoiden logiikkaa noudattaa johdonmukaisesti niin tuskin löytyy syrjivämpää lippua kuin Suomen ja muiden pohjoismaisten maiden liput. Meidän lipussa on Jeesuksen risti, eli se risti joka selkeällä äänellä sanoo ”ihmiskunnan suurin ongelma on ero Jumalasta ja sen ainoa toivo on Jeesuksessa”. Revi nyt sitten siitä neutraalia symbolia kansakunnalle!

Eli kyse ei nyt ole vain siitä missä tilassa Joulujuhlia vietetään ja mitä siellä saa esittää ja harjoittaa. Kyse on suuremmasta ja agendoja täynnä olevasta vaikuttamisesta tässä maassa. Maassa jossa ihmisten psyykkinen terveys järkky yhä enemmän varsinkin lasten ja nuorten parissa. Monet ovat ne nuoret jotka menettävät toivonsa. Monet ovat ne avioliitot jota menevät rikki, riidat joita ei sovita, itsekkyys ja pahuus joka järkyttää jne. Missä on se ateistien saarna ja toivoa antava sanoma näille, tai niille jotka pelkäävät kuolemaa? Onko lohdutus se että ”kipu loppuu kun kuolet ja lakkaat olemasta?” Mitä jos lapsi tai nuori ei tästä vakuutu? Kaikki tietävät kuolevansa ja se on syntymisen jälkeen isoin muutos ja se mikä yhdistää meitä kaikkia.

Lohdun tuominen kuoleman pelkoon ja toivottomuuteen on vapaa markkina. Sinne vain narkkareitten sekaan välittämään ilosanomaa. Vapaa-ajattelijat haluavat uskonnot pois päiväkodeista ja kouluista. Eli mm toivoa antavan Evankeliumin pois. Samaa vaatimusta ei näköjään uloteta sairaaloihin ja vanhustenkoteihin jossa pidetään hartauksia. Sehän tietenkin on jokaiselle vapaaehtoista osallistua mutta en ole kuullut että kukaan haluaa kutsua kuolinvuoteelleen ateismia levittävää ”saarnaajaa”. Niitäkin varmaan voi olla. Harva asia enää yllättää.

Eilen kuulemassani Ylen haastattelussa oli haastateltavana koulun rehtori ja vapaa-ajattelijoiden edustaja. Koulumaailman edustajan ymmärrän mutta missä vaiheessa yksittäisestä ateistisesta järjestöstä on tullut valtakunnan oikeudenmukaisuuden äänitorvi ja sheriffi valvomaan rikkomuksia koulumaailmassa? tai missä vaiheessa Seta on valtuutettu edustamaan Suomen kanssa kun määritellään seksuaalivalistuksen suuntaa.

Suurin osa joulunviettäjistä jotka laulaa hengellisiäkin joululauluja ei ole mitenkään hirveän aktiivinen uskonsa harjoittamisessa ja ei etenkään ole mitään kristillistä agendaa. Siksi on merkillistä että tämä ehkä suurin ryhmä joutuisi alistumaan hyvin pienen loukatuksi ja syrjityksi tulleen joukon tahtoon. Pistää miettimään että ryhmä jolle Jumala ja Joulupukki kuluu samaan joukkoon muitten satuolentojen kanssa, kuten myös yksi saamani viesti antoi ymmärtää, niin miksi pelätä niin paljon jotakin mikä on yhtä totta kuin Joulupukki? Vai onko kyse siitä että ateistiset järjestöt uskovat että kirkolla on ylivalta aivopesun suhteen?

Tässä joulujuhlajupakassa mielestäni epämääräinen tiedottaminen ja erittäin vaihteleva tulkinta on ongelma. Jos Kaleva lehteen on uskominen niin opetusministeriö aikoo antaa selkeämmät ohjeet. Hyvä niin!

Koulun opettajien ja varsinkin rehtoreiden oma tulkinta aiheuttaa sen että tilanne vaihtelee suuresti paikkakunnittain. Jollakin paikkakunnilla lauletaan joulupsalmeja niin että kuusen neulaset varisee ja esitetään Jouluevankeliumi ilman mitään valituksia tai sen enempää miettimistä jos tämä loukkaa jotakuta. Osa rehtoreista on kysynyt vanhemmilta jos se on ongelma ja usein miten se ei ole. Ellei siitä olisi valitettu niin suurimmalle osalle se ajatus ei olisi edes tullut mieleen. Nyt sen ajatuksen ja vaatimuksen toi kuitenkin esille järjestö jonka agenda on poistaa kaikki uskonnon harjoittaminen kouluista. On tietenkin opettajia jotka ovat heihin ottaneet yhteyttä joilla siis on sama arvomaailma ja agenda kuin heillä.

Siten toisaalla vanhempi jostakin Keski-Suomesta kirjoittaa eräällä keskustelupalstalla (eli ei voida todentaa) siitä miten koulun joulujuhlasta oli riisuttu kaikki uskonnollisuuteen viittaava ohjelma ja rehtori pyysi juhlan alussa anteeksi lopussa laulettavan joululaulun mahdollista uskonnollista tulkintaa. Toivon että tämä ei ole totta. Vaikka tämä ei olisi totta niin loukkaamisen synti vaikuttaa olevan se suurin tällä hetkellä ja jos haluaa olla poliittisesti korrekti toimija niin sitä pelkoa täytyy ylläpitää. Mutta, sillä on nähtävästi eroa kenen tunteita saa loukata ja kenen ei.

Monissa joulujuhlien saleissa istuu monia uskovia ja muita, joiden mielestä joulupukit, tontut ja sen ympärillä oleva materialismi ei kuulu heidän perheensä joulunviettoon vaan pelkästään yhdessäolo ja lahjojen antaminen toisilleen, tai esim ettei anneta lahjoja ollenkaan vaan kerätään avustusta sitä tarvitseville. He eivät usko nykyiseen joulunviettoon ja näkevät sen epäterveenä kasvatuksena. En ole kuitenkaan kuullut että yksikään heistä olisi ollut vaatimassa että oikeusasiamies vaatisi siihen viittavan perinteen lopettamista.

En ymmärrä tätä ”jouluhla kaikille” periaatetta. Harva asia kun on täysin arvo- tai uskomusvapaata. Mitä jää jäljelle kun karsitaan ja kielletään kaikki jotta saataisiin täydelliset tasavertaiset ehdot. Mihin raja vedetään? Nyt meneillään olevassa prosessissa ei kukaan oikein osaa vastata siihen mihin tämä ”johdonmukaisuus” johtaa. Sitä Ylen toimittaja eilen kuulemassani haastattelussa yritti kalastella ja siinä pisteessä korrektiudella pyritään pehmentämään todellista agendaa. Vaikkain haastattelusta kävi ilmi että jouluevankeliumin lisäksi myös tiernapojat ovat vaarassa joutua seulaan.

Kyllä on vähän tekemistä jos tuosta täytyy murehtia ja valittaa. Mutta, nämä näennäisesti vähäpätöiset ongelmat viestivät suuremmasta muutoksesta Suomessa.
Miksi Joulujuhlasta pitää poistaa se mikä on suurimmalle osalle tärkeää tai ei ainakaan ongelma? Tämä sen varjolla että se loukkaa niitä joille se ei ole tärkeää ja jotka ovat hyvin pieni vähemmistö.

Nyt ei ole kyse minkään irrallisen uskonlahkon agendasta vaan kansallisesta identiteetistä joka myös vahvasti näkyy lipussamme. Se ei myöskään saa olla yhden tai muutaman erillisen järjestön päätettävissä.
Lähtökohta on se mitä se on ollut sukupolvien ajan ja se perinne on ollut luonteva osa Suomalaista kulttuuria ja koulumaailmaa. Nyt se halutaan nopeasti muuttaa hyvinkin käytännöllisellä tasolla. Tämä ilman että suurin osa kansasta on edes tiennyt tai ymmärtänyt mihin kehitys on menossa.

Ikään kuin muutetaan lakeja ilman että mietitään suurempaa kontekstia. On turhaa syyttää kansaa ylireagoinnista, tunnepurkauksista ja viitata tasavertaisuuteen asioissa, jotka suurimalle osalle liittyvät juuri kokemukseen ja tunteisiin kun on juhlan aika.
Luulisi että Suomessa on paljon tärkeämpiä asioita muutettavaksi. Paitsi jos kristinusko on tehnyt ja tekee niin suurta vahinkoa valtio suomen mielestä että uskon harjoittamista täytyy lailla säätää uusiksi ja että arvojohtajina siinä toimivat muutamat agendan omistava järjestöt.

Aika näyttää!

Hyvää adventinaikaa itse kullekin säädylle!